Hyvät ystävät! Lähdimme etsimään otakantaa.fi-palvelun kautta tuoreita ajatuksia luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä. Ja niitä myös saimme. Kommentteja tuli runsaasti ja mikä parasta, te keskusteluun osallistuneet, olitte todella miettineet asiaa. Kirjoitusten laatu on erittäin hyvä. Joukossa on monia valmiita esityksiä ja ajatuksia, jotka otamme huomioon, kun nykyisen luonnon monimuotoisuusstrategian päältä puhalletaan pölyt ja sen tarkistus polkaistaan kunnolla käyntiin.
Kannanotot kootaan muistioon, jossa ne jaetaan karkeasti viiden otsikon alle:
• valtavirtaistaminen
• luonnonvarojen käytön välittömien vaikutusten estäminen
• suojelun tehostaminen
• luonnon monimuotoisuuden taloudellinen merkitys
• toimintaedellytykset luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja kestävälle käytölle
Muistio on käytössä jo toukokuussa asiantuntijoiden työpajassa, jossa luonnostellaan strategian peruslinjauksia. Ja käyttö myös jatkuu: muistio seuraa valmistelussa mukana aina siihen saakka, kun stratgia on valmis.
Kevään ja kesän aikana näppäimet ratisevat ja aivot rutisevat ministeriöissä ja lukuisissa asiantuntijalaitoksissa. Syyskuussa strategialuonnoksen pitäisi olla siinä kunnossa, että sitä voi kommentoida. Palaamme siis silloin asiaan, ja saatte tilaisuuden arvioida aikaansaannostamme ennen sen lopullista poliittista käsittelyä.
Tämän kirjoituksen otsikossa on otteet kahdesta otakantaa.fi-kyselyyn tulleesta kommentista. Ensimmäisenä Seneca-sitaatti 2000 vuoden takaa ja toisena tuoreempi oivallus. Molemmista nousee esiin sama asia: arvoista pitää keskustella. Ja arvolähtökohtia pitää miettiä kriittisesti päätöksenteon valmistelussa – muuten siitä puuttuu suunta ja sielu.
Otakantaa.fi-kysely sulkeutuu tänään. Tämä on myös tällä erää Luonnonsuojelu remonttiin -blogin viimeinen kirjoitus.
Suuri kiitos jokaiselle keskusteluun osallistuneelle!
Ilkka Heikkinen
Jos olisin liito-orava tai viitasammakko, minulla olisi jonkinlaiset mahdollisuudet säilyttää elinympäristöni. Mutta kun olen ihminen, minulla ei ole mitään keinoja. Elän vedenjakajalla, kahden vesistöreitin välissä, soiden keskellä. Täällä ei ole järviä, suolampia vain. Mutta suot ovat meidän järvemme, meidän kaikkemme. Riistan asuinsijat, maailman parhaiden marjojen kasvupaikat, vesivarastot. Soilla on lähteitä ja suot pitävät pohjaveden pinnan korkealla kaivoissakin.
VastaaPoistaKunnes tulevat turpeenkaivajat. Vastoin kaikkia VAT-papereita ja biodiversiteettijulistuksia turpeenkaivulupia myönnetään myös vesireittien latvoille. Pienet purot, lammet ja järvet tukehtuvat turvelietteeseen, kaivot kuivuvat. Suot hävitetään ikiajoiksi. Polku, joka johti ennen elävälle suolle, ei vie enää mihinkään, se loppuu kuun maisemaan, kuolleeseen kenttään. Meiltä viedään kaikki: marjat, riista, maisema, hiljaisuus, pohjavedet. Meiltä viedään suo, tänne tuodaan vain melu ja pöly. On pakko lähteä evakkoon.
Millä oikeutuksella meidän elämänpiirimme ja vuosisataiset elinkeinot ja nautintaoikeudet saa tuhota? Täältä on säästetty pois kaikki ihmisten tekemät ns. palvelut, koulut, kaupat, julkinen liikenne. Jäljelle on jäänyt hiljaisuus, raitis ilma, maisemat ja luonnon antimet - niiden takia täällä on yhä asuttu. Nyt nekin viedään.
Kuinka luonnon monimuotoisuutta saa hävittää Suomessa edelleen tuhoamalla kokonaisia ekosysteemejä? Onko soiden, jopa luonnontilaisten soiden, lopullinen tuhoaminen kestävää kehitystä? Miksi soiden, ilmaston ja vesien tuhoamisesta maksetaan tukiaisia minunkin verorahoistani niille, jotka tuhoavat kaiken sen, mikä meille on ollut arvokasta?
Luontoa on myös kaupungeissa. Myös kaupunkimetsät tukevat monimuotoisuutta. Lisäksi kaupunkeihin voisi saada mahtumaan nykyistä enemmän vaikkapa niittyjä kukille ja kukista ammentaville eläimille.
VastaaPoistaKaupunkimetsä voi tukea monenlaisia asioita. Listaan muutamia:
1) Metsä tukee luonnon monimuotoisuutta.
2) Varttunut kaupunkimetsä voi olla hyvä hiilinielu.
3) Lähimetsä pönkittää pienten ja isojen ihmisten hyvinvointia ja vähentää sairaanhoidon kuluja.
Edellä olevasta herää vaikkapa seuraavia kysymyksiä:
1) Voisiko kauppunkimetsiä saada lisää Metso-ohjelman piiriin?
2) Miten voisi tukea luontoalueiden ja tiiviin kaupunkirakenteen mahtumista paremmin toistensa lomaan? Etuja tulisi sekä luonnolle että ihmisten hyvinvoinnille.
3) Miten kaupunkimetsiä voisi painottaa enemmän puistorakentamisen sijasta? Ilmeisesti metsä tukee sekä luonnon monimuotoisuutta että ihmisten hyvinvointia enemmän kuin puisto.
Tuumiskeli: Olli