Keskustelu uudesta strategiasta lähti räväkästi liikkeelle. Vastauksia ja kommentteja on jo nelisenkymmentä. Hyvä alku, mutta odotamme paljon lisää!
Muutamissa kommenteissa pidettiin puutteena sitä, että vastaajat eivät näe toistensa kommentteja. Tämä vuorovaikutteisuuden puute johtuu käytössämme olevasta teknisestä välineestä. Pohdimme aluksi, että julkaisisimme kyselyyn tulleet vastaukset sellaisenaan verkossa. Luovuimme kuitenkin ideasta: emmehän alun perin kertoneet kyselyyn vastaajille, että heidän tekstinsä mahdollisesti julkaistaisiin. Käsittelen vastauksia kuitenkin täällä blogissa, minkä lisäksi teemme saamastamme palautteesta lyhyen yhteenvedon kyselyn sulkeuduttua.
Vietin viime viikolla jokavuotista syyslomaani saaristossa, missä ei liiemmin ihmisiä näkynyt. Nekin, jotka olivat liikkeellä, olivat ammattiasioilla; kalastaja kävi verkoillaan, vesiä valvomassa liikkui merivoimien ja merivartioston aluksia ja hitaasti meressä puskeva proomu rahtasi jotain isoa ja tärkeää jonnekin. Illan pimennyttyä luin kannettavasta kommenttejanne, jotka kaikki olivat hyvin kiinnostavia, monet syvällisiä ja asiaan pureutuvia. Erittäin ilahduttavaa! Oli yllättävä tuntemus huomata olevansa "lähellä" verkkokeskustelijoita, kun ympärillä ei ollut muuta kuin hämärää ja telkkien viuhuvia parvia. Hiljaisuudessa koivunlehden putoaminenkin aiheutti korvin kuultavan tupsahduksen.
Tietyt asiat tuntuvat kommenttien mukaan olevan nyt pinnalla. Yksi teema yli muiden on suot ja turvetuotanto. Tämä nyt työstettävä luonnon monimuotoisuusstrategia ja sen pohjalta tehtävä toimintaohjelma siivittävät osaltaan soiden suojelua ja turvetuotannon haittojen hillintää. Lisäksi valtioneuvostolle valmistellaan soita ja turvemaita koskevaa periaatepäätöstä, jossa tämän vaikean asiakokonaisuuden ratkaisuista päätetään ja jaetaan tehtävät eri hallinnonaloille.
Myös maisemalle ja luonnon hiljaisuudelle annettu arvo puhututti teitä. Mielestäni maisema ja luonnollinen hiljaisuus – äänimaisema – kuuluvat hyvinkin luonnon monimuotoisuuteen. Luontokokemusten antamat myönteiset tunteet ja rauhoittava vaikutus ovat olennainen osa henkistä ja fyysistä terveyttä. Vaikka luonto tarjoaa meille erilaisia "ilmaisia" kokemuksia, eivät ne yhteiskunnan kannalta välttämättä ole ilmaisia tai vailla taloudellista arvoa. Verovaroilla hankitaan luonnonsuojelu- ja virkistysalueita, jotka mahdollistavat vuosittain yli miljoonalle suomalaiselle hyviä hetkiä luonnossa. Muuan erikoinen idea tosin on, että kunta verottaisi valtiota näiden luonnonarvojen säilyttämisestä. Sellaistakin on liikkeellä.
Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmillä voidaan ruoan ja puun tuotannon yhteydessä ohjata verovaroja myös maisema-arvojen säilymiseen. Maisemansuojelua edistää myös, että maanomistajat itse kokevat maiseman arvot tärkeiksi ja hoitavat alueitaan sen mukaisesti. Liikkuminen Läntisen Uudenmaan hienoissa kulttuuriympäristöissä todistaa tämän. Luonnonsuojelualueet ja maisema tuottavat niin sanottuja ekosysteemipalveluita. Sana on ehkä hieman keinotekoinen, mutta paremman puuttuessa käytettäköön sitä.
Jatkokeskustelussa olisi hyvä pohtia ekosysteemipalveluita ja luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä. Mitä ajatuksia herää – olemmeko osuneet oikeaan strategian päämäärien ja tavoitteiden muotoiluissa? Olemmeko löytäneet yhtäkään totuuden jyvää ekosysteemipalveluiden kestävän käytön hyväksi?
Kerro näkemyksesi täällä ja haasta lähipiirisikin!
Ilkka Heikkinen
Joo, tuo Sallan "idea" on vissiin saanut jo kannatusta.Veikkaisin Kittilän ja Inarin ainakin olevan Sallan puolella, senverran luonnonvastaista toimintaa niillä suunnilla on toteutusta vailla.
VastaaPoistaJa nyt tuo suojeluasia on menossa uusiin puihin, kun otetaankin suojelu pois ja lätkäistään kaivos tilalle. Olen aina sanonut että suojelualueet ovat vain pieni hidaste ahneitten yrittäjä konsulttien ajatusmaailmoissa. Sopiva henkilö päättäjä elimissä antaa piutpaut koko suojeluasioille. Pekkarinen on yksi esimerkki.Itämeren suojelutarkoituksissa aletaan Perämerta lämmittämään tositeolla, että varmasti Sinilevä ja ruovikko kasvaa koko Perämeren rannikolla. Ja nyt nämä ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat kumoamassa suojelualueita. Yksi edellä ja kymmenen perässä.Pölkky Oyn toimitusjohtajahan on vaatinut kiivaasti Kansallispuistojen hakkaamista.Joko Pekkarinen ja k:nit puoltaa asiaa...???
Nimimerkki: Kettuperän Keinoäly
Sekä kaivoshankkeet että tuulivoiman rakentaminen Lapissa ovat todella massiivisia hankkeita, monella loksahtaa suu auki siinä vaiheessa josko ne toteutuvat kaikessa laajuudessaan. Erittäin paha elinympäristöjen pirstoutuminen ja monimuotoisuuden häviäminen ovat karuakin karumpaa todellisuutta, jos hankkeet toteutuvat yhtiöiden "pillin mukaan" niin kuin ne nyt näyttävät lähes kaikkialla Lapissa toteutuvan.
VastaaPoistaIhmetyttää, että ohjeistuksen "ylätasolla" (esim. VAT) puhutaan hurskaasti luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta, elinympäristöjen pirstoutumisen ehkäisemisestä ja vastaavasta, mutta todellisuudessa vain ja ainoastaan kaivos- ja tuulienergiayhtiöiden ja sijoittajien intressit merkitsevät.
Ihmetyttää, että esimerkiksi satojen voimaloiden "tuulipuisto" -alueita aiotaan tuosta vaan laittaa ihan "kiinni" Natura-alueisiin, kai edes jotain suojavyöhykkeitä pitäisi olla. Lintujen suojelun kannalta tärkeillä alueilla (SPA) pitäisi olla vielä laajemmat suojavyöhykkeet kuin "pelkillä" SCI -Natura-alueilla. Nyt ei liene mitään ohjeistusta eikä lainsäädännön vaatimia suojavyöhykkeitä Natura-alueiden eikä arvokkaiden maisema-alueiden suhteen, vain sanotaan ympäripyöreästi, että on otettava huomioon...
Maiseman ja äänimaiseman arvo huomataan yleensä vasta sitten, kun niitä ei enää ole.
"Pitkässä juoksussa" luonnon monimuotoisuudesta, maisemasta ja rauhaisasta äänimaisemasta ammentava matkailu toisi Lappiin oikeasti euroja myös paikallisille ihmisille.
Kaikkeahan ei voi edes rahalla mitata, tai ainakin ympäristöpsykologisten arvojen ja luonnonympäristön arvo ihmisten terveydelle ja mielenterveydelle on hyvin vaikeasti mitattavissa.
"Sallan malli" olisi hyvä, silloin kunnilla olisi porkkanaa luonnon monimuotoisuuden ja suojelun edistämiseksi. Mikä toisi mukanaan niitä ekosysteemipalvelujakin ja olisi "pitkässä juoksussa" oikeasti kestävää kehitystä.
Heidi Hautala puhuu täyttä asiaa, kun vertaa nykyistä menoa Lapissa siirtomaa-ajan Kongoon.