Luonnon monimuotoisuusstrategia lausunnoilla

Kevättalven taittuessa kevätsohjoksi saimme luonnoksen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi 2012−2020 lausuntokierrokselle. Lausuntoja pyydetään laajasti ministeriöiltä, tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta, kansalaisjärjestöiltä ja elinkeinoelämältä.

Strategiasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös vielä ennen kesää. Strategia saa seurakseen toimintaohjelman, josta ilmenee, miten päämäärät on tarkoitus saavuttaa. Toimintaohjelmaa viimeistellään parhaillaan.

Rakentavaa ja luovaa yhteistyötä

Strategiaa ja toimintaohjelmaa on valmisteltu vuoden päivät. Niiden kimpussa on ahkeroinut yli kolmenkymmenen jäsenen seurantaryhmä, jossa on edustettuna asian kannalta keskeiset tahot valtion laitoksista kansalaisjärjestöihin ja elinkeinoelämään. Asiantuntija-apua on saatu ryhmän ulkopuoleltakin.

Yhteistyö on sujunut erinomaisesti, vaikka aihe voisikin olla omiaan herättämään ristiriitoja. Keskustelut ovat ajoittain olleet tiukkojakin, mutta aina asiaperusteisia ja toisten osapuolten näkemyksiä kunnioittavia. Tärkeää asiaa on viety aidosti yhdessä eteenpäin. Omasta puolestani haluan kiittää jo nyt kumppaneitamme tehokkaasta yhteistyöstä!

Kiitos kuuluu myös kaikille teille internetissä strategiatyöhön osallistuneille! Halusimme alusta alkaen tehdä strategiaa mahdollisimman avoimesti ja kansalaisten mielipiteitä kuunnellen. Sadat henkilöt ovat olleet mukana aktiivisesti. Edelliskevään otakantaa.fi -kyselyn ja viimesyksyisen luonnoksen nettikommentoinnin kautta saimme arvokkaita mielipiteitä ja näkemyksiä työmme tueksi.

Olemme laskeskelleet, että sosiaalisen median, seurantatyöryhmän ja sen taustatahojen sekä lausuntojen kautta strategian uudistamiseen on osallistunut arviolta tuhatkunta henkilöä varsin laajasti yhteiskunnan eri aloilta.

Strategia on askeleista ensimmäinen

Strategia on ensimmäinen askel: sen tulee myös toteutua käytännössä. Suomi on osaltaan mukana maailmanlaajuisessa pyrkimyksessä saada luonnon köyhtyminen kuriin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen on jäljellä kovin lyhyt aika. Määräaikaan tuijottamisen sijaan on tunnustettava, että muutoksen tarve on väistämätön. Mitä pikemmin toimimme, sen kivuttomammin tavoitteet saavutetaan. Mitä enemmän hidastelemme, sitä epävarmemmaksi onnistuminen käy, ja jossain tulee vastaan raja, jonka jälkeen paluuta elinkelpoiselle planeetalle ei ole.

Seurantatyöryhmän jatkaa toimintaohjelman kirjoittamista. Siinä määritellään, miten strategian antamat suuntaviivat viedään käytäntöön. Avaamme internet-keskustelun myös toimintaohjelmasta, kun sen luonnos saadaan seurantatyöryhmää tyydyttävään kuntoon.

Tehdään siis jatkossakin yhdessä töitä luonnon puolesta. Siten, että vuonna 2020 meillä todella on hyviä uutisia kerrottavana.

Nauttikaa huimasta kevään valosta, palataan asiaan!

Ilkka Heikkinen

Lausuntopyyntö ja strategian luonnos löytyvät ympäristöministeriön verkkosivulta

Kansalaiskeskustelun satoa

Kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte luonnon monimuotoisuusstrategian kansalaiskeskusteluun. Kyselyyn vastasi kahden viikon aikana reilut sataneljäkymmentä henkilöä, ja vastauksista kertyi yhteensä yli kahdeksankymmentä sivua luettavaa. Erinomainen sato siis!

Monet saamistamme vastauksista olivat erittäin perusteellisia, asiallisia ja asiantuntevia. Niistä välittyi, että luonnon monimuotoisuuden tila herättää todellista huolta. Yksi vastaajista totesi hyvin, että luonto on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta. Näinhän se on. Usea vastaaja painotti myös, että luonnonsuojelun ohessa on huolehdittava, että maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittaminen on mahdollista nyt ja myös tulevaisuudessa. Suurteollisuuden ympäristövastuuta korostettiin myös useaan otteeseen. Saimme siis vastauksia spektrin kaikista väreistä.

Kuten edellisessä kirjoituksessani totesin, vastauksia ei julkaista sellaisenaan. Emmehän kertoneet teille vastaajille alun perin, että vastaukset julkaistaisiin. Olemme kuitenkin laatineet vastauksista yhteenvedon, jossa esitetään kaikki keskeisimmät näkökulmat, mielipiteet ja huomiot, jotka kyselyssä nousivat esiin. Yhteenvedon löydät oikean palkin linkistä. Yhteenvedosta huomataan, että vastaukset olivat osittain keskenään ristiriitaisia ja erimitallisia, kuten asiaan varmaan kuuluukin. Näkökulmia on monia eikä ole vain yhtä oikeaa ratkaisua. Eri näkökohtia on sovitettava yhteen. Yksi asia kuitenkin on selvä: luonnon monimuotoisuus on uhattuna, millä on vaikutuksia paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Strategiaa kritisoitiin useassa vastauksessa liian teoreettiseksi ja siihen penättiin lisää käytännönläheisyyttä. Strategia onkin vasta ensimmäinen askel: se luo suuret puitteet vuosikymmenen toiminnalle. Seuraavaksi asianomaiset ministeriöt ja laajapohjainen seurantatyöryhmä alkavat työskennellä toimintaohjelman kimpussa. Toimintaohjelmassa strategiassa esitetyt suuntaviivat viedään käytännön tasolle niiltä osin kuin asioiden hoitaminen on valtion viranomaisten vallassa. Strategia on kartta, toimenpideohjelma siihen liittyvä kompassi. Ei toista ilman toista.

Työryhmä hyödyntää saatuja vastauksia strategian viimeistelyssä sekä toimintaohjelman kirjoittamisessa. Strategia on tarkoitus saada valtioneuvoston eteen vielä tämän vuoden puolella. Toimintaohjelmassa menee todennäköisesti hieman kauemmin. Kun saamme kokoon seurantatyöryhmää tyydyttävän version toimintaohjelmasta, harkitsemme uutta kuulemiskierrosta. Tähänastinen kokemus on ollut erittäin hyvä, joten kannattaa pitää silmällä ympäristöministeriön nettisivuja.

Kiitos tähänastisesta erittäin hyvästä yhteistyöstä!

Ilkka Heikkinen

Ensimmäisen viikon oivalluksia – arvoja kauniista maisemasta ja luonnollisesta hiljaisuudesta

Keskustelu uudesta strategiasta lähti räväkästi liikkeelle. Vastauksia ja kommentteja on jo nelisenkymmentä. Hyvä alku, mutta odotamme paljon lisää!

Muutamissa kommenteissa pidettiin puutteena sitä, että vastaajat eivät näe toistensa kommentteja. Tämä vuorovaikutteisuuden puute johtuu käytössämme olevasta teknisestä välineestä. Pohdimme aluksi, että julkaisisimme kyselyyn tulleet vastaukset sellaisenaan verkossa. Luovuimme kuitenkin ideasta: emmehän alun perin kertoneet kyselyyn vastaajille, että heidän tekstinsä mahdollisesti julkaistaisiin. Käsittelen vastauksia kuitenkin täällä blogissa, minkä lisäksi teemme saamastamme palautteesta lyhyen yhteenvedon kyselyn sulkeuduttua.

Vietin viime viikolla jokavuotista syyslomaani saaristossa, missä ei liiemmin ihmisiä näkynyt. Nekin, jotka olivat liikkeellä, olivat ammattiasioilla; kalastaja kävi verkoillaan, vesiä valvomassa liikkui merivoimien ja merivartioston aluksia ja hitaasti meressä puskeva proomu rahtasi jotain isoa ja tärkeää jonnekin. Illan pimennyttyä luin kannettavasta kommenttejanne, jotka kaikki olivat hyvin kiinnostavia, monet syvällisiä ja asiaan pureutuvia. Erittäin ilahduttavaa! Oli yllättävä tuntemus huomata olevansa "lähellä" verkkokeskustelijoita, kun ympärillä ei ollut muuta kuin hämärää ja telkkien viuhuvia parvia. Hiljaisuudessa koivunlehden putoaminenkin aiheutti korvin kuultavan tupsahduksen.

Tietyt asiat tuntuvat kommenttien mukaan olevan nyt pinnalla. Yksi teema yli muiden on suot ja turvetuotanto. Tämä nyt työstettävä luonnon monimuotoisuusstrategia ja sen pohjalta tehtävä toimintaohjelma siivittävät osaltaan soiden suojelua ja turvetuotannon haittojen hillintää. Lisäksi valtioneuvostolle valmistellaan soita ja turvemaita koskevaa periaatepäätöstä, jossa tämän vaikean asiakokonaisuuden ratkaisuista päätetään ja jaetaan tehtävät eri hallinnonaloille.

Myös maisemalle ja luonnon hiljaisuudelle annettu arvo puhututti teitä. Mielestäni maisema ja luonnollinen hiljaisuus – äänimaisema – kuuluvat hyvinkin luonnon monimuotoisuuteen. Luontokokemusten antamat myönteiset tunteet ja rauhoittava vaikutus ovat olennainen osa henkistä ja fyysistä terveyttä. Vaikka luonto tarjoaa meille erilaisia "ilmaisia" kokemuksia, eivät ne yhteiskunnan kannalta välttämättä ole ilmaisia tai vailla taloudellista arvoa. Verovaroilla hankitaan luonnonsuojelu- ja virkistysalueita, jotka mahdollistavat vuosittain yli miljoonalle suomalaiselle hyviä hetkiä luonnossa. Muuan erikoinen idea tosin on, että kunta verottaisi valtiota näiden luonnonarvojen säilyttämisestä. Sellaistakin on liikkeellä.

Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmillä voidaan ruoan ja puun tuotannon yhteydessä ohjata verovaroja myös maisema-arvojen säilymiseen. Maisemansuojelua edistää myös, että maanomistajat itse kokevat maiseman arvot tärkeiksi ja hoitavat alueitaan sen mukaisesti. Liikkuminen Läntisen Uudenmaan hienoissa kulttuuriympäristöissä todistaa tämän. Luonnonsuojelualueet ja maisema tuottavat niin sanottuja ekosysteemipalveluita. Sana on ehkä hieman keinotekoinen, mutta paremman puuttuessa käytettäköön sitä.

Jatkokeskustelussa olisi hyvä pohtia ekosysteemipalveluita ja luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä. Mitä ajatuksia herää – olemmeko osuneet oikeaan strategian päämäärien ja tavoitteiden muotoiluissa? Olemmeko löytäneet yhtäkään totuuden jyvää ekosysteemipalveluiden kestävän käytön hyväksi?

Kerro näkemyksesi täällä ja haasta lähipiirisikin!

Ilkka Heikkinen

Uusi keskustelukierros

Hei taas ystävät! Kevät vaihtui kesäksi ja lopulta syksyksi. Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävä strategiatyö etenee.

Etsimme keväällä nettikeskustelun kautta tuoreita ajatuksia luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä, ja saimme runsaasti hyödyllisiä kommentteja työmme tueksi. Strategiaa päivittävä työryhmä on nyt uurastanut työnsä kimpussa: päivittänyt vanhan strategian taustatekstit ja luonnostellut uudet päämäärät ja tavoitteet. Alkuperäinen aikataulu ei aivan pitänyt, mutta uutta aikaa kalenterista aina löytyy, kun asia on tärkeä.

Jatkamme nyt strategialuonnoksen pohjalta aikaisempaa keskustelua. Toivomme, että keväällä keskusteluun osallistuneet katsoisivat mitä olemme saaneet aikaan. Kaipaamme myös uusia näkökulmia. Edellisellä kierroksella saamissamme vastauksissa painottui hienoisesti luonnonsuojeluun jo vihkiytyneiden kansalaisten ääni.

Nyt erityisen arvokkaita olisivat kannanotot henkilöiltä, jotka työnsä, asuinpaikkansa, harrastustensa tai kokemustensa kautta ovat lähellä luonnon monimuotoisuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Siis tervetuloa osallistumaan keskusteluun kalastajat, poromiehet, rajavartijat, metsästäjät, maanviljelijät, opettajat, marjanpoimijat, kotipuutarhurit, matkailuyrittäjät… niin tervetuloa kaikki! Luonnon monimuotoisuus koskettaa syvällisesti joka ikistä suomalaista, kun tarkemmin ajattelee.

Strategialla alkaa olla jo muoto, ja sen taustat vastaavat nykypäivän tilannetta. Vai vastaavatko? Tämä olkoon ensimmäinen kysymyksemme teille: Onko luonnoksessa tehty hahmotus haasteista ja niistä esitetyt kannanotot ajanmukaisia, oikeaan osuneita ja riittäviä?

Kansallisen strategian päivittämistyön tarkoituksena on saada se yhdenmukaiseksi kansainvälisten tavoitteiden ja sopimusten kanssa. Yksityiskohtia on muokattu Suomen oloihin sopiviksi. Mutta onko Suomen luonnossa jotain, joka jää tyystin kasainvälisten linjausten ulkopuolelle? Se ei olisi mikään ihme, mutta voi olla, että me valmistelijat otamme esimerkiksi "Aichi-Nagoyan" lauseet liian itsestään selvinä. Tästä nousee toinen kiinnostava kysymys: Ovatko strategian päämäärät ja niiden mukaiset tavoitteet onnistuneita?

Lopuksi palaan vielä viime kevään keskustelun kirkastaneeseen johtopäätökseen. "Arvoista pitää keskustella. Ja arvolähtökohtia pitää miettiä kriittisesti päätöksenteon valmistelussa – muuten siitä puuttuu suunta ja sielu." Kirjoittakaa siis vapaasti ajatuksianne luonnosta, sen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä − myös arvolähtökohdista, edellisten kahden kysymyksen kahlitsematta.

Strategialuonnoksen ja kyselyn löydät täältä.

Suurkiitos!

Ilkka Heikkinen

Kuva: Syysmyrsky saapumassa Inkoon saaristoon.