Luontotyyppien tilaa selvitettiin Suomessa ensimmäisen kerran kattavasti kolme vuotta sitten, jolloin ilmestyi Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Selvitystä luonnehdittiin julkistamistilaisuudessa Aleksis Kiven ilmaisulla "Kotomaamme koko kuva". "Kotomaan ystävälliset äidinkasvot " ovat kovasti rypyssä. Maamme luontotyypeistä uhanalaisiksi paljastui lukumääräisesti yli puolet, kaikkiaan 51 prosenttia. Myös syitä löytyi. Tärkeimmät ovat metsien hoito ja ennallistaminen, ojitus, vesien rehevöityminen ja likaantuminen, pellonraivaus ja vesirakentaminen. Osa muutoksista on jo tapahtunut tosiasia, ja niiden seuraukset näkyvät nyt luonnossa viiveellä. Osa taas on toimintaa, joka edelleen jatkuu.
Yhteiskunnan tuet eli kannustimet ovat olennainen osa luonnonvarojen käytön ohjausta. Välineinä voivat olla mm. suorat tuet toimenpiteisiin, korkotuet lainoihin tai verokohtelu.
Tuet ovat tavattoman tehokkaita, kuten osoittaa 1960–70 -lukujen metsäojituksen valtava pinta-alasaavutus hyvin lyhyessä ajassa.
Tuet ja kannustimet tuottavat myös ympäristöhyötyjä. Olemme erittäin tyytyväisiä METSO-ohjelman vapaaehtoisen suojelun saamaan hyvään vastaanottoon. Maatalouden ympäristötuella tehdään hyvää työtä perinneympäristöissä. Epäillä siis sopii, että meillä on yhtä aikaa käytössä luonnon kannalta myönteisiä kannustimia sekä luonnonvastaisia kannustimia. Jälkimmäisiä kutsutaan myös nimellä "perverssit insentiivit".
Nagoyan biodiversiteettikokouksessa sovittiin, että vuoteen 2020 mennessä maailman kaikkien luontaisten elinympäristöjen katoamisvauhti on vähintään puolitettu. Jos mahdollista, katoaminen on pysäytettävä kokonaan.
Nagoyassa otettiin myös voimakkaasti kantaa tukiin ja niiden suuntaamiseen. Kehittyvien maiden mielestä kehittyneiden maiden omille viljelijöilleen suuntaamat tuet haittaavat markkinoita. Siksi tuista haluttaisiin päästä kokonaan eroon, tai ainakin niitä pitäisi käyttää luonnon hyväksi.
Nagoyassa päätettiin lopettaa luonnonvastaiset kannustimet tykkänään vuoteen 2020 mennessä. Tai muuttaa ne luonnon monimuotoisuuden kannalta myönteisiksi. Ensimmäinen askel on siis näiden ”perverssien insentiivien” metsästys.
Pää on kuitenkin pidettävä kylmänä. Ei ole hyödyllistä syyllistää tuensaajia tai asettaa kyseenalaisiksi tukijärjestelmien hyviä päämääriä, kuten asuttu maaseutu, toimiva ruokahuolto ja viljelijöiden tulotason turvaaminen. Tukien arviointi ja muutosten ennustaminen niitä rukattaessa on vaikeaa, ja se vaatii hyvää vaikutusten arviointia. Siihen kuuluu myös tuensaajien huolellinen kuuleminen.
Arvelen, että asiantuntemusta tukijärjestelmän epäkohdista löytyy juuri sieltä, missä tukihakulomakkeita täytetään. Otakantaa.fi odottaa ehdotuksianne. Miten luonnonvarojen käytön tukia tulisi muokata, jotta ne toimisivat yhtä aikaa luonnon puolesta ja ihmisen hyväksi?
Ilkka Heikkinen
Suosittelen tutustumista artikkeliin "Ympäristötuen nurinkuriset kannustimet kannattaisi korjata" sivulla http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=376555&lan=fi&clan=fi
VastaaPoistaYM:n kannattaisi tilata VM:n kanssa selvitys haitallisista tuista. Se voisi olla valtionhallinnon tuottavuushankkeen kärkiä. Valtio säästäisi rahaa ja luonto säästyisi.
VastaaPoistaKansalaisille voisi tehdä haitallisten tukien ilmiantosivun. Parhaille säästöideoille palkkio.
Totta kai isoimmista summista kannattaisi aloittaa. Euromääräisesti varmasti suurin epäkohta on EU:n maataloustukien LFA-korvaus. Sen eurot pitäisi kohdentaa vaikuttaviin tehotoimiin.
Erityishuomio kannattaisi keskittää tukiin, joilla on monia haitallisia vaikutuksia. Esimerkiksi turpeen tuet ovat ongelma luonnolle, vesille, ilmastolle – ja valtiontaloudelle, kun turpeenpolton takia joudutaan hankkimaan lisää päästöoikeuksia. Turpeen tukia poistamalla saavutettaisiin moninkertainen hyöty. Niistä kannattaisi aloittaa.
Saimaannorpan tarvitsemat kevään verkkorajoitusalueet olisi paljon halvempi toteuttaa maksamalla korvaus alueen muutamalle ammattikalastajalle kuin kaikille osakaskunnille. Pahimmillaan osakaskunnat tuhlaavat rahansa vielä kalataloudellisestikin järjettömiin kalanistutuksiin tms.
VastaaPoistaTurhia tukia on myös yksityisautoilun tukeminen työmatkavähennyksellä.
VastaaPoistaLuonnonsuojeluluun saisi rahoitusta pistämällä
lannoitteet ja soran verolle. Kun niiden käyttö vähenisi, ympäristön kuormitus kevenisi.
Tuloja ympäristönsuojeluun saisi pistämällä hinnoittelemalla lupia ja tarkastuksia tuottavaksi.
Turpeen tukien ratsaus olisi varmasti monivaikutteisinta hyötyä tuova operaatio. Luonto, vedet, ilmasto ja veronmaksaja voittaisivat.
Miksi pitää antaa tukiaisia ja verohelpotuksia energiamuodoista juuri turpeelle, jonka kaivaminen ja polttaminen aiheuttaa eniten ongelmia ja haittoja? Vesi- ja suoekosysteemien tuhoamista ei voi perustella kotimaisuudella ja työllisyydellä. Tuet pitäisi kohdistaa haitattomamman energian tuotantoon.
VastaaPoistaVanhat, viisaat ihmiset sanovat, että soiden tuhoaminen kostautuu: tulvat pahenevat, vedet pilaantuvat ja kaivot kuivuvat, kun soita kuivatetaan.
Japanissa unohdettiin esi-isien tsunamivaroitukset, kertoi Ylen uutisten otsikko 6.4.11.
Aneyoshin kylässä olevassa satoja vuosia vanhassa kivitaulussa varoitetaan tsunameista.
- Muista suurten tsunamien tuhovoima. Älä rakenna koteja tämän paikan alapuolelle, lukee kivitaulussa.
Kylän reilusta kymmenkunnasta talosta yksikään ei ollut kivipaaden vaarallisella puolella eikä näin ollen tuhoutunut viime kuun tsunamissa, joka tuhosi satoja tuhansia koteja muualla Japanin rannikolla.
Haluaisin kirjoittaa Suomen soiden laidoille viestin: Älä tuhoa suota, jos et osaa tehdä tilalle uutta.